Käytiin tänään Donghunin kanssa katsomassa uusi korealainen leffa 좋은놈나쁜놈이상한놈 (Joheunnom, nabbeunnom, isanghannom, eli “Hyvät, pahat ja omituiset”), joka oli juuri sitä mitä odotinkin – paljon ampumista, tappelua ja keskinkertaista dialogia. Ihan hauska aivot-narikkaan, Manchuria-länkkärileffa. Mielenkiintoista oli myös nähdä leffa, missä korealaiset kansalliset stereotypiat oli valloillaan: japanilaiset oli ahneita ja kylmiä paskiaisia, kiinalaiset vähän naurettavia idiootteja ja korealaiset tappeli keskenään. Mentiin leffateatteriin Yongsanissa, koska siellä on englanninkieliset tekstitykset (auttoi huomattavasti, mun kuullunymmärtäminen kun on vähän niin ja näin). Yleinen mielipide tuntuu olevan, että “hyvän” näyttelijä Jung Woo-sung on hottis ja älyttömän komea, mutta koko leffan ajan mietin vaan, että se näyttää ihan veistos-opiskelijalta nimeltä Minsu, jonka tunnen taidepuolelta. Ei niin komea. Mutta kaikkea ei kai voi saada. :P
Ainoa todellinen valituksenaihe on korealaiset leffateatterit yleisesti – täällä ei kerta kaikkiaan ole kunnollista äänentoistoa missään teatterissa. Kummallista, että näinkin teknologisesti edistynyt maa (kännykät täällä on huomattavasti edistyneempiä ja monipuolisempia kuin Euroopassa, ja joka puolella näkyy käteenmahtuvia telkkareita ynnä muita ihania teknoleluja) ei kerta kaikkiaan kykene toimittamaan kunnollista leffa-ääntä. Yleisesti ottaen ääniefektit joko jättää mut täysin kylmäksi, tai (kuten tänään) äänet on yksinkertaisesti liian kovalla ja särkee väärällä tavalla. Kunnollinen surround-systeemi, ja volyymikin voisi olla pienemmällä. Hmph.
Traileri:
(Tässä trailerissa on englanninkieliset tekstitykset, mutta ylläoleva on parempi)
Ennen leffaa, siis kahden aikaan päivällä, käytiin “lounaalla” eli mentiin Dunkin’ Donutsiin kahville ja donitsille, ja tein pahan virheen: donitsin lisäksi söin lämpimän baagelin. En ole tottunut syömään leipää viime vuoden aikana, joten olin täpötäynnä vielä kun mentiin leffaan puoli seitsemän aikaan. Lisäksi tänään oli vaihteeksi ihan järjettömän kuuma ja kostea ilma, enkä nukkunut viime yönä**, joten olo oli sen mukainen. Mut leffa oli hauska, ja kymmenen aikaan kun palattiin Anamiin, kykenin jos syömään vähän kun käytiin illallisella. Donghun parka oli täysin nälkiintynyt. Tulin takaisin kotiin, ja täällä ei vaihteeksi ole ilmastointi päällä, joten taas suihkun jälkeen hikoilen ja tuskailen kun maha on liian täynnä.
Mutta enpä ainakaan ollut tylsistynyt tänään!
Tässä vielä lopuksi uusin biisi, jota en kerta kaikkiaan kykene saamaan päästä. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Haha.
*Piti olla säästölinjalla, joten leffa ei oikein kuulunut kuvioihin. Mutta olen kiivennyt seinille koko viikon, ja oli pakko päästä ulos tuulettumaan…
**Nukuin eilen koko päivän migreenin takia, joten yöllä sit valvoin ja hikoilin ja katsoin telkkaria.
Ei kommentteja vielä
Ei kommentteja toistaiseksi.
Kommenttien RSS Trackback-osoite
Jätä kommentti
