Hektistä

Taas tipahtanut pari päivää kalenterista ennen kuin huomasinkaan. Torstaina mentiin Shogon kanssa pelaamaan biljardia viimeistä kertaa. Sitten sanottiin hyvästit ja toivotettiin hyvää matkaa, ja siinä se. Jäi vähän tyhjä fiilis kun käytiin sitten Danielin kanssa lounaalla/illallisella keskenämme.

[Shogo]

[Shogo pelaa ja Daniel katsoo vieressä]

[Pelattiin taas cutthroatia ja mä neuvon Shogoa pussittamaan kaikki Danielin pallot. Haha!]

Illalla menin studiolle piirtämään piirustuskurssin vikan tehtävän. Opettelen käyttämään mun älyttömän kalliita pastelliliituja, ja vähitellen alan saamaan niistä jotain irti. Jee!

[Tehtävänä oli piirtää samaan kuvaan sekä syvyyttä että mikä-sen-vastakohta-onkaan. Joku saattaisi ehkä tunnistaa mitä kuvia käytin pohjana (tämä on niistä toinen).]

Samana iltana siirrettiin studiolta taulut Lyceumin (joka on yksi Korea-yliopiston rakennus) näyttelytilaan:

[Minä ja (päivitetty) omakuva.]

[Kuvat valmiina ripustettaviksi.]

[Yeji ja omakuva.]

[SuYeon ja minitalo.]

[SuYeon ja silkkikankaalle maalattu omakuva.SuYeon on siis itämaisen maalaustaiteen opiskelija.]

[JuHee, jolla on kolmen danin musta vyö taekwondossa, ei halunnut olla kuvassa, mutta kuolemaa uhmaten yllätin sen kuitenkin.]

[SoJin ja SuYeon]

[Viimeiset neuvottelut ennen kun palattiin takaisin studiolle jatkamaan töitä. Monet maalasi vielä viimeisiä töitä ennen näyttelyä.]

Puolen yön aikaan houkuttelin Danielin kanalle My’s Chickeniin, ja koska Daniel oli juuri saattanut oman lukukautensa päätökseen (vikat kurssitehtävät lähetetty kello 23:56 :D), se halusi juoda olutta. No, mikäs siinä. Kahden litran kannu maksaa 7000 wonia eli, mitä, neljä euroa? Noh. Olut maistui sitten ihan hyvältä.

Siirryttiin siis Yomojomoon, jossa upposi kannu jos toinenkin… Oltiin neljän-viiden aikaan viimeiset asiakkaat (omistaja-parka joutui hengailemaan paikalla meidän takia).

["준영오빠하고 준영통생!" ^_^
"...동생??" o__O

Minä: "JunYeong-isoveli ja JunYeong-pikkuveli!" ^_^
Omistaja: "...Pikkuveli??" o__O

Musta on kivaa kun ihmiset luulee Danielia mua vanhemmaksi. Kuvassa Yomojomon omistaja, jonka nimi on siis sama kun Danielin korealainen nimi.]

[Minä ja 준영오빠.]

[Daniel haluaa aina tuhota mun sytkärit ja tehdä niistä liekinheittimiä. Annan sen leikkiä niillä siinä toivossa, että se joskus polttaa kulmakarvansa ja mä saan hyviä kuvia :D]

Lopulta päästettiin JunYeong vanhempi kotiin ja siirryttiin kotiin päin. Mutta siitäpä meidän ilta vasta muuttuikin mielenkiintoiseksi. Daniel tarvitsi käteistä, joten käytiin pankin kautta. Daniel sai päähänsä, että olisi hyvä idea ottaa kuva… Noh, tästä:

[Kyseessä on 40 kpl 10 000 wonin seteleitä, eli onneksi vain 25-30 euroa... Mutta yksi seteli hävisi kuitenkin.]

[Ehkä tämä mummo oli nopeampi kuin miltä näytti.]

[Daniel, kello on 5.30, mihin olet menossa?]

[Öhh...]

[En ylettänyt. ;__;]

[Daniel näytti mallia.]

Mitä tämän jälkeen tapahtui ei onneksi valokuvattu. Ensin saatiin briljantin nerokas idea potkia isoa vesipulloa edestakaisin – minä siis paljain jaloin. Keräilin hyvän saldon mustelmia…

[Babo i ya]

Sen jälkeen siirryttiin käyttämään vedellä täytettyä puolen litran kokispulloa pesäpallona (tai jotain) ja heiteltiin sitä edestakaisin.

[...ja vasen käsi on vähän vähemmän kirjava mutta ihan yhtä kipeä.]

Kello oli kahdeksan kun vihdoin päätettiin, että on liian kuuma jatkaa leikkimistä, ja mun piirustustunnit alkoi kello 10:30. Klenkattiin siitä sitten kotiin, kävin suihkussa ja totesin että voisin nukkua tunnin. Heräsin sitten kaksi tuntia myöhässä tunnille ja melkein itkin kun kädet oli niin kipeät että pystyin tuskin liikuttamaan niitä (vieläkin melkein minkä tahansa tekeminen sattuu). Onneksi kyseessä oli vain viimeinen palautepäivä, joten menin jonon lopulle ja torkuin nojatuolissa kunnes oli mun vuoro esitellä lukukauden tuotokset. Shogo vielä soitti mulle lentokentältä hyvästit, mutta olin niin väsynyt (ja mahdollisesti vielä päissäni), etten oikein osannut sanoa mitään.

Opettajan mielestä mun työt on niin hyviä, että niitä voisi myydä, ja sanoi että mun jälki on kuin mestarilla (tai jotain sinnepäin, se ei puhu englantia, enkä minä koreaa).

Jälkeenpäin olisin kovasti halunnut mennä nukkumaan, mutta studion pedissä oli jo joku muu koisaamassa, ja tarkoitus oli mennä laittamaan galleria edustuskuntoon ennen näyttelyn alkua. Tässä vaiheessa mun olo alkoi mennä alamäkeen, ja olin niin väsynyt että jaksoin tuskin seistä. Siispä enimmäkseen torkuin pöydän ääressä seuraavat kolme tuntia, ja nousin välillä rientämään naistenhuoneeseen kumartamaan vessäpöntölle. Yhyy. Välistä merkkasin taulujen paikat, lepäsin hetken, sain taulut ripustettua, ja siihen mennessä kun Donghun tuli käymään pystyin jo joten kuten keskustelemaan ihmisten kanssa. Donghun toi mulle ison kukkakimpun! Se sanoi ettei ole koskaan käynyt taidenäyttelyssä, mutta näki telkkarista että on tapana tuoda kukkia. Haha. Sainpa taas lisää juoruja aikaan, jos ei muuta. Ja kukat tuoksuu ihanalle täällä mun huoneessa.

Daniel kävi myös paikalla kaverinsa kanssa ja toi mulle (tilauksesta) mansikkamaitoa, keksejä ja kananmunia. Daniel näytti onneksi yhtä kipeältä kuin minä ja sillä oli myös ainakin yksi mustelma. Niin, unohdin mainita, että mun kasvot on myös kipeät (pahuksen vesipullo), mutta onneksi ei ole mitään näkyviä mustelmia. :D

[Ekan vuoden opiskelija Min-U mun lasit päässä.]

[JuYeon on neljännen vuoden itämaisen maalaustaiteen opiskelija, JiEun (?) ja en-muista-nimeä (Eun-Ji?) oli tässä näyttelyssä. JuYeon puhuu tosi hyvää englantia ja se on auttanut mua mun mustemaalausten töiden kanssa.]

[Siinä mun työt seinällä... nimilaput vielä puuttuu.]

[Takana olevien töiden taiteilija (Eun-Ji?) ja JuYeon.]

[Eka vuoden opiskelijoita oli paikalla auttamassa.]

[Minä selvisin sen verran että kykenin ärisemään kameralle.]

[Näyttelyn virallinen avaus – Seong-U puhuu.]

[Professori, dekaani ja taiteilija Rhee Kibong tuli paikalle ministi myöhässä (eli vähintään tunnin) mutta puhui pitkään ja hartaasti. Seong-U vasemmalla ja Down taustalla.]

Toisin kuin viime lukukauden professori Jin, professori Rhee on todella arvostettu opiskelijoiden keskuudessa ja sen mielipiteet on todella kova sana. Rhee ei kuulemma jakele kohteliaisuuksia huvikseen ja sanoo suoraan mitä ajattelee. Siispä olin tosi otettu ja yllättynyt kun se antoi mulle oikeastaan pelkästään hyvää palautetta – meidän omalle opettajalle Ha Wonille se oli sanonut että mun työt on “special” (erityisiä?). Mulle se sanoi, että mussa on potentiaalia, mun maalaukset on kauniita, ja se puhui pitkään siitä kuinka niistä näkyy mitä mä ajattelen ja kuinka se pitää siitä miten niissä on monta eri tarinaa, ja tuntuu että ne on liikkeessä. Outoa on ainoastaan se, että se (ja monet opiskelijat myös) piti tästä taulusta, joka mun mielestä on suoraan sanottuna kankaan tuhlausta.

No mutta. Kummaa. Kaipa mä osaan vähän maalatakin sitten. Hih. o__o

Puhuin myös Ha Wonin kanssa työharjoittelusta, ja Ha lupasi soittaa mulle muutaman viikon päästä. Sillä on joku ystävä, jolla on jonkinlainen pelifirma, joten vielä on mahdollista, että jään tänne vielä työharjoitteluun… Saa nähdä.

[SoJin]

[JuHee]

[YunMi]

[Yeji]

[Seong-U]

[Hyeri, jonka maalaukset on ehkä maailman söpöimpiä.]

[Seongun tyttöystävä jonka nimeä en ikinä opi ;__; ja Seong-U.]

[JiEun (ehkä), itämaisen maalauksen opiskelija]

[Tämä tyttö on myös mun maalauskurssilla, ja oikeasti mulla ei ole hajuakaan mikä sen nimi on (Hyerim). Pitää käydä lunttaamassa nimilappu ennen kun näyttely puretaan tiistaina...]

Kahdeksan aikaan professori Rhee sai sitten kierroksensa päätökseen ja me päästiin siirtymään kotiin –– ei vaan, tietenkin jälkeenpäin piti mennä baariin. Argh. Menin käväisemään sen verran että join lasillisen olutta ja söin vähän kanaa (mikä oli mun eka ateria koko päivänä), ja – vähän harmittaa – lähdin sitten kotiin nukkumaan. Ei vaan. Törmäsin ulkona Alexiin, Danielleen ja muutamaan muuhun tyyppiin ja mut raahattiin nore-bangiin. Ja sieltä BaskinRobbinsiin hakemaan jäätelöä, ja siitä tiedekampukselle istuskelemaan ja syömään jäätelöä. Ja sitten menin oikeasti kotiin nukkumaan.

***

PS: Loput näyttelykuvat löytyy tästä albumista, ja kaikki muut täältä.

4 kommenttia

Kommenttien RSS Trackback-osoite